Työttömyysaste oli tuoreimman työllisyyskatsauksen (9/2022) mukaan Merikarvialla 7,5 % kun se viime vuonna samaan aikaan oli 10,0 %. Yhtään alle 25-vuotiasta työtöntä ei tällä hetkellä kunnassa ole. Jos joskus, niin nyt on aika paukutella henkseleitä. Työllisyystilanne on talouskasvun myötä toki kohtuullisissa kantimissa koko Satakunnassa. Valtionvarainministeriön ennusteet ovat tänä vuonna pitäneet kutinsa.
Merikarvialla kunta tukee työllistymistä lisäämällä yritysyhteistyötä, siitähän meidät tunnetaan. Mikael Pentikäinen kävi vastikään kiittelemässä mainiota meininkiämme. Talousarviossa euromääräisten työllisyystoimien panostuksia korotettaneen edellisvuodesta ja nuorten kesätyöllistämistä jatketaan. Samalla valmistaudutaan siirtymään hyvinvointialueelle ja työllisyyspalvelujen tuottamiseen kuntavetoisesti. Siinä onkin sarkaa kynnettävänä – valtavan mittaluokan muutoksia kunnille molemmat. Työllisyyspalvelu-uudistus tuo nipun uusia tehtäviä ja kustannusvastuita. Kuntatalous puolittuu. Meininki on se, että kuntatalouden juoksevat menot ja tulot ovat pienentyneet merkittävästi ensi vuoden mentyä mailleen. Vuosikate ja tilikauden tulos pysyvät painelaskelmatyyppisessä tarkastelussa silti samantasoisena. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirto kuntien järjestämisvastuulta hyvinvointialueille toteutuu 2027. Siihen asti ne hoituvat sopimusyhteistyömallilla. Merikarvian ja Kankaanpään yhteistyösopimukseen lisättiin aiempaan PoSan kanssa tehtyyn sopimukseen verrattuna löytöeläinpalvelun tuottaminen.
Valtionvarainministeriön talousennusteen (syyskuu/2022) bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,7 % v. 2022 – eipä hassumpaa. Alkuvuonna talouden tuotanto kehittyi mukavasti. Toisaalta myös hyödykkeiden ja energian hintojen nousu on jatkunut kesällä arvioitua vauhdikkaampana ja moni kotitalouskin on nyt syksyn tullen varautunut varsin kinkkiseen talveen. Talouskasvun ennustetaankin hidastuvan loppuvuonna enemmän kuin vielä kesällä ennakoitiin. BKT:n kasvu hidastunee 0,5 prosenttiin ensi vuonna. Vuosina 2024–2026 BKT:n kasvun arvioidaan olevan talouden potentiaalista kasvua nopeampaa, noin 1,4 % vuosittain. Samaan aikaan turvallisuustilanne on turbulenssissa.
Kunta-alan ihmisiä ilahduttaa, että julkisyhteisöjen alijäämä näyttäisi tänä vuonna supistuvan ripeän talous- ja työllisyyskasvun sekä koronatoimien päättymisen vauhdittamana. Ikävää on se, että vuonna 2023 alijäämä kääntyy uudelleen kasvuun ja julkinen talous tulee pysymään syvästi alijäämäisenä tulevat vuodet. Julkisen velan suhde BKT:hen alenee tänä vuonna, mutta kääntyy nousevalle uralle 2023. Velanhoitokustannukset kasvavat ja kaventavat julkisen talouden niukkoja puskureita.
Kuntakenttä tulee eittämättä eriytymään. Isojen palvelukokonaisuuksien uusi järjestämismalli synnyttää uusia rajapintoja, yhteistyörakenteet muuttuvat, palvelujen saatavuudessa alueiden välillä syntynee eroja, veropohjat eriytyvät, valtion ohjaus muuttuu, kuntien suhteellinen velkaantuminen kasvaa ja digitalisaatio muuttaa toimintatapoja ohjelmistouudistusten kuormittaessa taloutta. VM on viritellyt keskustelua yhtenäismallin muuttamisesta. Tulevien vuosien taloushorisontissa siintääkin myös riskejä. Kuntatalous näyttää silti syksyn kehitysarviossa pysyvän melkolailla kevään ennusteen tasolla. Muistettava on silti, että ennuste on aina vain ennuste.