Uutisluotsi 16.2.2023 / Mitä kuuluu Suomen turvallisuuspolitiikalle?

Presidentti Sauli Niinistö ounastelee, että Suomi ja Ruotsi osallistuvat Naton täysivaltaisina jäseninä puolustusliiton huippukokoukseen Vilnassa heinäkuussa. Parkanon Säästöpankkisäätiön lauantaina järjestämässä turvallisuuspoliittista tilannettamme skannaavassa seminaarissa Parkanossa puolustusministeri Mikko Savola ja politiikan tutkija, dosentti, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola vahvistivat viestiä.

Savola totesi toukokuisen Natoon liittymispäätöksen ratifiointiprosessin etenemiseen liittyvien epävarmuuksien tuoneen esiin huolestumisia. Tällä viikolla on puolustusministerikokouksen vuoro, Savola totesi. Etenemme siis ja rajoilla on rauhallista – kiirettä ei ole. Kenraali Puheloisen muistelmatkin ovat huolestuttaneet tai ainakin puhuttaneet – lähinnä puolustusmenoihin tehdyt leikkaukset kymmenisen vuotta sitten.  Asiantuntijoita ei kuultu, vaikka olisi pitänyt, väitän. Savola muistutti Ruotsin kanssa tehdyistä turvalupauksistamme, vahvasta puolustusharjoittelustamme, 280 000 sotilaastamme, aktiivisesta reserviläistoiminnastamme, kertausharjoittelustamme ja vapaaehtoisen maanpuolustuksemme suosion nosteesta. Vahvaa tahtoa ja kykyä puolustaa maatamme löytyy.

Mika Aaltola totesi kansalaiskeskustelun Ukrainasta ja Natosta olevan vilkasta – Suomi on tärkeä. Haaveiluun ei ole sijaa. Maailmanjärjestyksen muuttuessa Putin taitaa laskea, että olemme sokerissa kasvaneita ja epäreilukin rauha sallitaan, Aaltola totesi. Venäjä on tottunut kirjoittamaan mieleistänsä historiaa. Sota yhdistää ja voimakas solidaarisuuden aalto on yllättänyt Putinin. Yli siilojen menevä ajattelu on nyt tärkeämpää kuin koskaan, yhtenäisyys on arvossaan. Vaikka huolinippuja on, niistä selvitään kyllä. Suomi on geopoliittisten myllynkivien hioma – olemme vahvoja eikä korruptio ole ongelma. Tie tulevaisuuteen on väkevä visio – kestävä yhteinen strateginen näkymä. Sitä Suomi nyt tarvitsee.