Maailman ja Suomen luonnon kantokykyä on koeteltu – me kaikki olemme kuulleet ekologisesta kestävyyskriisistä. Äärisääolot lisääntyvät myös Euroopassa. Metsäpalot ja kuumuus haastavat erityisesti sairaat ja vanhukset. Ja kun luonnon tarjoamien palvelut sakkaavat, sakkaa myös talous. On selvää, että muuttuva tilanne ei saa johtaa siihen, että vauraus keskittyy yhä pienemmälle piirille. Luomme parhaillaan uudenlaista siirtymää, jossa luonnon tila ja ihmisten hyvinvointi asetetaan etusijalle. Tämä tarkoittaa, että arkemme muuttuu ja että hyvinvointia tuetaan uusin keinoin.
Savotta on kaikille yhteinen ja ratkaisuja löytyy kyllä. Panostamme kierrätykseen ja uusiin energiaratkaisuihin, tärkeitä tuulimyllyjä ja aurinkoenergiaratkaisuja rakentuu jo rivakasti. Valmistaudumme aikaisempaa aktiivisemmin myös tulviin ja niiden aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen sekä maatalouden ja vesihuollon toimivuuteen.
Samaan aikaan Suomi-neidon väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin. Muutos vaikuttaa työikäisten määrään ja hyvinvointivaltion rahoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyteen, demokratiaan ja teknologian käyttöönottoon. Geopoliittinen valtataistelu on tehnyt comebackin. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja mikä ikävintä, luottamus siihen kytkeytyviin instituutioihin, on koetuksella. Myös digimaailman pelisäännöistä ja uuden teknologian vaatimista resursseista käydään kiivastakin keskustelua kilpailun digivallasta tiivistyessä. Teknologia ja data sulautuvat ihmisten arkipäivään, dataa kerätään ja hyödynnetään ennennäkemättömällä vauhdilla. Tekoäly tulee ratkaisemaan valtavan määrän ongelmia, mutta samalla se asettaa haasteita, kuten yksityisyys ja rajanvedot siihen liittyen. Siksi myös lainsäädäntöä on päivitettävä.
Kriisit kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat tehneet aiempaa konkreettisemmin näkyväksi keskinäisriippuvaisen maailman. Nyt tarvitaan aitoa yhteistyötä enemmän kuin koskaan, kykyä kuunnella ja keskustella, toista kunnioittaen. Tämä taito on ollut toisinaan kateissa, mutta uskon että löydämme sen kyllä. Suomi menestyy varmasti, kun reilua ja kestävää tulevaisuutta rakennetaan yhtenä joukkueena. Yhteistyöllä tehdään nyt uudenlaista jälleenrakennusta. Taloudesta tulee muutosvoimaisempi ja samalla huomioimme kestävän ja vastuullisen kehityksen periaatteet. Tarvitsemme entistä vahvempaa demokratiaa, tulevaisuusajattelua ja muutoskykyä. Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään – vain yhteistyöllä voimme onnistua.