Tuottaako Chat GPT:n luova tekoäly puppua, joka näyttää oikealta vai onko se aidosti hyödyllinen palvelu, miettii Merikarvian kunnan hallintopäällikkö Sari Hatanpää.
Teknologian kehittämisessä uusi asia näyttää aluksi täysin mahdottomalta, jollain tavalla maagiselta tai vähintäänkin epäilyttävältä. Savun hälvettyä asia kuitenkin arkistuu. Uuteen teknologiaan totutaan ja sen kehittyessä käyttökelpoiseksi siitä tulee osa elämää. Näin on ennustettu tapahtuvan myös Chat GPT:n kaltaisten luovien tekoälyjen kohdalla.
Marraskuussa chattibotti, jonka avulla voi muokata tekstejä, ilmestyi nettiin. Chat GPT on koulutettu valtavalla määrällä tietoa, joka siis löytyy internetistä. Se osaa useita kieliä – myös Suomi taittuu. Palvelun takana on yhdysvaltalainen tekoäly-yritys Open AI, jota Microsoft on rahoittanut reippaalla kädellä, yhteensä noin miljardilla dollarilla.
CHAT GPT SAATTAA olla uiskentelemassa osaksi suomalaisten työpaikkojen arkea. Monissa organisaatioissa – oli se sitten yliopisto, yritys tai julkisyhteisö, tutkitaan teemaa ainakin joissakin työhuoneissa. Chat GPT:ltä voi kysyä mitä tahansa kysymyksiä – vastauksena saa jokseenkin sujuvaa suomen kielistä tekstiä. Se voikin toimia kirjoitusprosessin tai muun luovan ajattelun tukena näkökulmien etsimisessä – ikään kuin mainiona synonyymisanakirjana tai hakukoneen rinnalla tiedonhaun työkaluna.
Aikanaan kieliopin korjausapu, Excel ja internetin hakukoneet muuttivat tietotyötä – nyt on ChatGPT:n vuoro. Tästä saattavat hyötyä vaikkapa koodarit tai kirjoitustyötä tekevät.
MAHDOLLISUUKSIA siis on, mutta uhkakuviakin on väläytelty. Tekoälyn yleensä ja erityisesti ChatGPT:n kehitys on aiheuttanut pohdintaa erityisesti oppilaitoksissa ympäri maailmaa. Australiassa yliopistot ovat yksiselitteisesti kieltäneet sen käytön väärinkäytöksien ehkäisemiseksi. Syynä on se, että palvelun avulla on mahdollista tehdä koulutehtäviä ilman, että oppilas oikeastaan ymmärtäisi, mitä on tekemässä. Tekoäly voi antaa vastaukset ja ne ovat usein varsin vakuuttavia.
Myös Suomessa uusia käytänteitä kehitellään. Esimerkiksi Turun yliopistolla on testattu bottia ja todettu sen kirjoittavan kelvolliselta tieteelliseltä tekstiltä vaikuttavaa tekstiä. Myös lähdeviitteet ainakin näyttivät olevan suhteellisen oikein kirjoitettuja englanninkielisessä tekstissä. Linjanvetoja on siksi tekeillä.
Helsingin yliopistossa on harkittu opiskelijoiden joidenkin opintojaksojen kurssisuorituksissa siirtymistä kotona tehtävien artikkelien sijaan perinteiselle konseptipaperille kirjoitettaviin vastauksiin koetilanteessa. Myös suullisten tenttien käytön on arveltu olevan aina toimiva tapa mitata oppimista.
ÄLYTÖNTÄ? Vaikka Chat GPT onkin nopea tuottamaan tekstiä, ei se välttämättä osu oikeaan. Se koulutettiin jo 2021 eikä sitä ole tämän jälkeen päivitetty. Tästä syystä se ei tiedä mitään esimerkiksi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Välillä vastaukset ovat muutoinkin täyttä hölynpölyä, vaikka näyttääkin ulospäin järkevältä.
Koska verkossa on suhteellisen vähän suomenkielistä tekstiä, sen hyödyntäminen esimerkiksi kuntakontekstissa on vielä rajallista. Englanninkielistä aineistoa on saatavilla mielin määrin, joten vastauksetkin ovat asiallisempia. Aika näyttää, miten Chat GPT kehittyy, muuttaa arkea ja mihin suuntaan.
NÄIN BOTTI vastasi, kun Hatanpää kysyi, millaisia merikarvialaiset ovat:
”Merikarvialla asuva ihminen on usein perinteisesti omistautunut alueen asukkaille ja tarjoaa useita toimintoja ja palveluja yhteisölleen. He ovat ystävällisiä ja avoimia ulkopuolisille ihmisille, ja heillä on laaja tietoisuus kaupungin ja alueen historiasta ja kulttuurista. Merikarvialla asuva ihminen arvostaa paikallista kulttuuria ja uskonnollisia vakaumuksia ja pyrkii säilyttämään ja vaalimaan alueen luontoa ja ympäristöä.”
Sari Hatanpää
Hallintopäällikkö
Merikarvian kunta
Juttu julkaistu alunperin Merikarvia-lehdessä 17.2.