Käsitykseni mukaan on historian tutkijoiden mielestä todennäköistä, että Jeesus-niminen nasaretilainen mies, on todella ollut olemassa pari tuhatta vuotta sitten. Jeesus oli Lähi-Idässä tuolloin tavallinen nimi. Raamatun kertomusten Nasaretilainen Jeesus opetti hyvän elämän periaatteista ja tuli mielipiteidensä vuoksi ristiinnaulituksi. Tuolloin valtaapitävillä oli käsitys, että Jeesus Nasaretilaisen tavoite oli maallinen poliittinen valta. Jeesus koettiin siis uhkana. Jeesus tuomittiin rikollisena ja ristiinnaulittiin, kuten tuohon aikaan tapana oli.
Ristiinnaulitseminen historioitsijoiden mielestä ei kuitenkaan todennäköisesti toteutunut käytännössä siten, kuten kirkko on kuvannut. Oikeassa elämässä ristiinnaulitut naulattiin usein brutaalimmin, pää alaspäin. Naulat yleensä laitettiin käsivarsiin ja sääriin, luiden väliin, ei kämmeniin. Lisäksi toisinaan naulojen alle laitettiin laudan palat. Näin naulittava ei saanut riuhtaistua itseään irti rististään. Ja jos Raamatun kertomuksessa mainittu sotilaan tekemä keihästys todella tapahtui – syynä oli sääli, armollisuus. Keihästäminen nimittäin nopeutti muutoin todella hidasta kuolemaa merkittävästi. Tuohon aikaan toisinaan joku teki näin, jos ei kestänyt katsoa pitkää kärsimysnäytelmää, vaikka se oli kiellettyä.
Äärimmäisen julmaa oli kohtelu Jeesus-nimiselle miehelle, joka opetti hyvästä elämästä. Riippumatta siitä, oliko Jeesus Nasaretilainen vain ihminen vai todella Jumalan poika, on selvää, että hänellä oli todella vahva tahto ja visio paremmasta elämästä.
Jeesus puhui paljon rakkaudesta ja armosta – itseä ja muita kohtaan. Nämä epäitsekkyyttä, tasa-arvoa ja empatiaa ihannoivat teemat toistuvat kaikissa neljässä evankeliumeissa, jotka Raamatun Uudesta Testamentista löytyy. Evankeliumit ovat muistelmia Jeesus-nimisen henkilön elämästä Nasaretissa. Vain neljä evankeliumia niistä monista, joita Jeesuksesta kirjoitettiin tuohon aikaan, päätyi siihen Raamattuun, jota kristityt tänäkin päivänä lukevat.
Pääsiäisenä on hyvä pohtia, mitä Jeesuksen sanoma merkitsee vuonna 2024. Onko tärkeää miettiä, miten osoitan armoa, annan virheet anteeksi ja miten voisin osoittaa rakkautta itselleni ja muille? Tämä sama idea toistuu monessa muussakin uskonnossa. Valitettavasti hyvät ajatukset toisinaan hukkuvat väärinkäsityksiin ja ihmisten itsekkyyteen. Mutta ehkä ihminen vielä oppii – ehkä nyt on sen aika.